Päänavaus

 

Me teemme partiossa paljon oikein ja hyvin, mutta silti tämä ei vielä näy kunnolla ulospäin niin sanotusti koko kansalle. Koen, että tämä on yksi suurimmista haasteistamme: Miten näyttää muille ihmisille se kaikki valtava työ, jota teemme?

Viime vuosina me olemme onnistuneet tuomaan hyvin partion monipuolisuutta esille vaikkapa somessa ja perinteisessäkin mediassa, mutta moninaisuus ei tässä vieläkään näy niin hyvin kuin mielestäni pitäisi.

Mitä eroa on monipuolisuudella ja moninaisuudella?

Partio on monipuolinen harrastus, koska siinä pääsee kokemaan ja näkemään monenlaisia asioita. Moninainen harrastus partio on silloin, kun näitä asioita pääsee kokemaan ja näkemään erilaisten ihmisten kanssa turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä.

Sitten kun partio näyttää ulkopuolisillekin aidosti moninaiselta paikalta harrastaa ja saada kavereita, silloin me olemme kunnolla houkutteleva harrastus, johon kaikki lapset ja nuoret taustoistaan huolimatta uskaltavat tulla mukaan. Silloin me saamme jäsenmääränkin kasvuun.

Mitä meidän pitäisi tehdä?

Aluetyön perusteet pitää saada toimimaan kunnolla. Esimerkiksi valmentajamalli on todella hyvä, mutta se ei vielä toimi niin hyvin kuin millaiseksi se on suunniteltu. Tähän täytyy löytää ratkaisuja.

Meidän täytyy pystyä antamaan enemmän ja parempaa tukea lippukunnille, jotta siellä toimivat johtajat jaksavat ja saavat sen tuen, jonka he tarvitsevat ja ennen kaikkea ansaitsevat. Muuten lippukuntien toiminta kärsii.

Ja kun lippukuntien toiminta kärsii, niin silloin kärsii myös partion houkuttelevuus ja näkyvyys harrastuksena, jos lapset ja nuoret - tai heidän huoltajansa - eivät koe saavansa partiosta sitä mitä sinne on tultu hakemaan.

Meidän täytyy pystyä niin piirien kuin keskusjärjestönkin tasolla antamaan paljon laadukasta tukea lippukunnille. Meillä on esimerkiksi paljon loistavia koulutuksia, joista olisi suurta hyötyä, mutta silti koulutusten kävijämäärät ovat melko pieniä vuodesta toiseen.

Johtajuuskoulutukset vetävät, koska ne koetaan lippukuntien parissa hyödyllisinä ja tavallaan myös "pakollisina". Esimerkiksi partiojohtajan peruskoulutus on hyvin suosittu ja suuri osa partiolaisista käykin sen.

Meidän pitäisi saada luotua samanlaista houkuttelevuutta myös muita koulutuksia kohtaan, sillä kun esimerkiksi ikäkausijohtajat kävisivät laajemmin omia pestejään hyödyttävissä koulutuksissa, silloin myös toiminnan laatu paranisi. Enkä nyt tarkoita, että nykyinen laadun taso olisi huono, tarkoitan, että voisimme parantaa laatua entisestään.

Miten tästä eteenpäin?

Nämä eivät ole helppoja haasteita, eivät todellakaan, ja niiden parissa on kamppailtu jo vuosia. Mielestäni meidän olisi kuitenkin pikkuhiljaa aika löytää kestäviä ratkaisuja näihin tai muuten me vain junnataan paikallaan vuodesta toiseen ja voivotellaan sitä paikallaan junnaamista.

Minä olen valmis löytämään näihin haasteisiin ratkaisuja, joilla me pääsemme eteenpäin. Siksi olen ehdolla aluetyöstä vastaavaksi hallituksen jäseneksi.

Aidosti moninaista partiota kaikille!

-Niko